Se Hilman helppo nukkumaanmeno taisi olla jokin vaihe. Ohimenevä sellainen. Nyt on nukuttaminen sitäkin hankalampaa. Neiti huutaa ja karjuu selkä kaarella välittömästi, kun häntä lasketaan sänkyyn, ja haluaa vain oshiin. Mutta oshissahan (sylissä) häntä ei kyllä nukuteta. Pitää myös päästä potalle ja laulaa. Lopulta taitaa Himpula uuvahtaa siihen huutamiseen, ja nukahtaa ihan siihen.
Jos on nukuttaminen hankalaa, niin viime yönä tapahtui myös outoja. Hilma heräsi itkemään keskellä yötä, ja minä nappasin hänet syliin, kun ei hyssyttelemällä rauhoittunut. Sain neidin takaisin sänkyyn, ja oli hetken rauhassa, kunnes uudestaan. Ajattelin, että otan tytsyn väliin nukkumaan, kun väsytti itseä niin kamalasti, mutta ei. Neiti halusikin omaan sänkyynsä. "tohon". Jatkoi siellä kuitenkin ääääääää-huutoaan. Käytiin potalla (iiiiiso pissi), ja takaisin sänkyyn. Ja huutoa. Hilma huusi varmaan puoli tuntia makuultaan, mutta ei halunnut syliin (potkuraivarit), eikä meidän väliin. Mikään ei vain ollut hyvä. Mikäänhän ei piristä sen enempää, kuin tunti tuollaista showta keskellä yötä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti