Illalla molemmat lapset halusivat unille kesken iltasadun, ja tänäänkin Aaron on valitellut väsymystä, vaikka nukkui reilut 12 tuntia yöllä. Kuumemittari näytti Aaronilla lukemaa 37,5, joten taitaa sairastaminen uuvuttaa. Hilma köhii yhä paljon, ja neidin ääni on aivan käheä. Aamulla kuumemittari näytti yhä 38,4 °C, eikä se laskenut Pronaxenin jälkeenkään alle 37,2 asteen. Neiti on tällä hetkellä sellainen pieni syliapina, joka tarvitsee paljon läheisyyttä. Silmätkin näyttävät ihan väsyneiltä. Aamupuuro hänelle sentään jo tänä aamuna kelpasi.
Yö meni paremmin kuin edellinen. Aaron nukkui läpi yön, Hilmakin heräsi vain muutamaan otteeseen, vaikka yski aika ajoin runsaasti. Aaron sai äsken karkkipäiväkarkkinsa (tänään sai kolme :), ja nyt molemmat mussuttavat vielä rusinoita. Herkkupäivä siis.
Tämäkin päivä menee kotona himmaillen. Lauantai kun on, niin luvassa varmasti Autot-elokuva ja Martin tarinatalli. Nämä olen rajannut pelkästään viikonloppuun, ihan oman mielenterveyden vuoksi :P
Ja vielä asia, josta en ole muistanutkaan kirjoittaa, nimittäin Hilman nukkumaanmeno. Välipäivinä eräänä iltana päätin vain kokeilla, että nukahtaisiko Hilma ilman, että siinä vieressä päivystää. Ja yllätys: nukahtihan se! Siinä minä silittelin vaatteita kummissani, että näinkö helposti se kävi. Ja tämän jälkeen Hilma on yleensä mennyt nukkumaan ihan itsekseen. Iltasatu toki luetaan, ja neiti peitellään sänkyyn. Välillä huoneessa pitää käydä pari kertaa sylittelemässä, toisinaan käydään potalla, mutta lopulta se nukahtaa sinne ihan itse. Toki Hilma vielä heräilee öisin. Ja nyt tietenkin sairastaessa on poikkeustilanne, mutta on Hilma tälläkin viikolla jäänyt yksin nukkumaan. Heräilyjä on vain paljon enemmän.
Nyt tuli taas pieni syliapina tähän läppärin ja minun väliin fiilistelemään, joten lienee parasta lopettaa raportti tähän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti