Tämä päivä oli kyllä eilistä helpompi, mutta äiti on aivan yhtä väsynyt. Pieni ei aamuyhdeksän jälkeen nukkunut kunnolla ennen puoli neljää iltapäivällä (tai no kerran sammui 45 minuutiksi, jonka aikana ehdin syödä aamupalan ja pestä hampaat), mutta sitten jostain syystä minä en enää iltapäivällä saanut unta. Jooo-o, onhan se helppo sanoa, että nuku kun vauva nukkuu, mutta mitä tehdä, kun uni ei tule? Aamulla olisi nukuttanut senkin edestä...
Mutta helpompaa oli se, että pieni ei kitissyt/parkunut ihan yhtä paljon. Hetken istui jopa turvakaukalossa ihan yksin, niin että keinuttelin vain. Ja melkein (ehkä) olisi nukahtanut sohvalle, mutta sitten puhelin soi. (Pidän sitä luuria sen vuoksi aika paljon äänettömällä). Nyt isi ja poika vetelevät sikeitä. Toivottavasti kohta heräävät, tai alkuyö saattaa mennä taas mellakoidessa.
Huomenna on pienen ensimmäinen edustustilaisuus, Tuukan serkun häät. Vähän jänskättää... Ja sunnuntaina matkataan mumuskaa tapaamaan. Hurjaa reissaamista tiedossa siis.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti