Aaron on jo pari viikkoa pyytänyt, että tehtäisiin piparkakkutalo. Olin jo ostanut valmiiksi taikinankin, ja eilen ajattelin, että olisi hyvää aikaa lasten kanssa vähän leipoa. No, leivottiinhan me, kokonaisen kilon edestä pipareita, mutta ei niistä taloa tullut. Tulipahan iso läjä pipareita. Aaron kauli ja leipoi jo hyvin asiantuntevasti parin vuoden kokemuksella, ja Hilmakin osallistui tarmolla. Neiti oli yllättävän tietoinen siitä, miten pipareita tehdään, ja paineli tähtimuottia taikinaan. Minä hieman autoin, ja Hilma kiirusti nosti tähtiä pellille. Kaikki eivät ehkä ihan säilyttäneet muotoaan, mutta se ei liene tärkeintä. Ja lapset söivät taikinaa. Paljon. Piparkakkutaloa varten pitää kuitenkin ostaa toinen satsi taikinaa.
Tänään kävimme muskarin joulujuhlassa. Paikalla oli yleisönä kaikki 1-3-vuotiaiden muskariryhmät, ja tällä kertaa muskarilaiset eivät mitenkään itse esiintyneet, vaan osallistuttiin katsomosta. Ensin esiintyivät juniorijouset, jonka jälkeen muskarintädit vetivät ja leikittivät tuttuja lauluja syksyn varrelta. Aaron kertoi muskarintädilleen, että alussa häntä vähän jänskätti, mutta ei sitten enää lopussa. Soittimista bongattiin aina viulu, sello, rummut, kitara, haitari ja poikkihuilu. Ne taisivat olla kaikista kiinnostavimpia. Hilma keskittyi konserttiin intensiivisesti, ja työnsi Tuukan käsiä pois, kun Tuukka yritti leikittää.
br>
Juhlatunnelmissa kävimme vielä hakemassa pizzat lounaaksi (ai kuka unohti eilen ruoat taas hellalle?), ja suuntasimme kotiin syömään. Hilma on kova tyttö juomaan, ja tälläkin kertaa pillimehu imaistiin kerralla tyhjäksi. Ja pipareita tietysti jälkkäriksi!
Eiliseltä Aaronin bonuskysymys: "mitä on sääli?"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti