Matkasin lasten kanssa hyvässä säässä ja ajokelissä Inkeroisiin mumuskan ja vaarin luo. Kävimme myös minun Simppa-enollani kahvittelemassa ja syömässä pipareita.
perjantai
Edelleen Inkeroisissa. Harvinaisen huonosti nukuttu yö. Hilma ei millään olisi nukkunut matkasängyssä, eikä oikein minunkaan vieressäni. Välillä Hilma mönki päälleni nukkumaan, toisella hetkellä häneen ei olisi saanut koskea. Aaron ei ihme kyllä inahtanutkaan, vaikka sisko huusi kuin viimeistä päivää samassa huoneessa... Päivällä lisää kyläilyä. Hilma taisi väsyä kyläilyistä aika lailla (vähillä unilla taisi olla merkitystä?), kun sammahti kaupassa ostoskärryihin. Aaronkin vaikutti normaalia väsyneemmältä, kun kaupassa iski riehuvaihe päälle. Kannoin pikkuherran kaupasta pihalle, kun en kerta kaikkiaan kestänyt, että jätkä juoksentelisi pitkin poikin hyllyvälejä.
lauantai, jouluaatto
Toinen huonosti nukuttu yö. Mutta: Valkea joulu! Yön aikana oli satanut kymmenen senttiä lunta. Aamutohinoitten jälkeen suuntasin lasten kanssa hautuumaalle. Aaron oli ihan tohkeissaan siellä, ja kysymysrepertuaari oli seuraavanlainen: "Tännekö ne kuolleet on piilotettu? Miksi ne kuolleet on piilotettu tänne? Minä haluan nähdä! Kävelenkö minä nyt ihmisten päällä?"
Matka jatkui Kuusaalle Tuukan Annina-siskon luo. Ajokeli oli aivan kamala, kun tietä ei ollut aurattu. Syvät urat, jotka täristivät. Ajelimme siis hyvin rauhallisesti. Perille päästiin, ja lapset olivat riemuissaan nähdessään taas isin, sekä tietysti Ellinoora- ja Ainomaaria-serkut :) Aaron oli eniten odottanut juuri serkkujen tapaamista. Hilma jänskätteli koiria alkuunsa, ja istui vain sylissä. Jossain vaiheessa Aaron juoksi Ellin kanssa ympäri ja ympäri, eikä pikkuherra osannut varoa avautuvaa vessanovea. PAM! Tuli törmäys ja iso itku. Silmäkulmaan jäi kolmion muotoinen mustelma. Hilman lempparia oli isot ja jyrkät portaat, jonne neiti suuntasi välittömästi, mikäli huomio herpaantui. Aina se neiti saatiin kuitenkin napattua viimeistään puolivälissä portaita...
Lounaan jälkeen lapset ja minä suuntasimme päikkäreille, jotta jaksaisimme odottaa koko pitkän päivän pukkia. Pukki tuli illalla hieman ennen kahdeksaa. Aaron oli Ellin kanssa ovella vastassa, ja taisi ensimmäiseksi kysyä, että "onko sinulla minulle octane gain?" Lahjoja taisi tulla enemmän kuin meidän lapset olisivat ansainneet. Aaron ei uskaltanut mennä pukin syliin, mutta kävi antamassa pukille kuitenkin halin. Nukkumaanmeno meni aika myöhäiseksi, kun avattavia lahjoja oli PALJON, ja tuli taas yksi huonosti nukuttu yö Hilman kanssa. Hilma ei mitenkään hyvin tällä kertaa suhtautunut ympäristön vaihdoksiin.
sunnuntai, joulupäivä
Joulupäivänä seuraan liittyivät myös lasten Miron- ja Maria-serkut, ja meno alkoi olla aika riehakasta. Joulupäivän iltana lähdimme ajomatkalle kotia kohti. Saimme ajella aika rauhaisasti. Kotiin päästyämme lapset siirtyivät omiin sänkyihinsä sujuvasti, ja Hilmankin unet rauhoittuivat. Toki hän vielä heräilee, ja viimekin yönä kävimme keskellä yötä vessassa pissillä. Aaron oli tapaninpäivänä herätessään huolissaan vain siitä, kun edellisenä iltana oli unohtunut hampaampesu. Kaksi päivää olemme nyt rötvänneet sisällä, ja antaneet ulkona myrskytä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti