Tänä aamuna soittelin jo lääkäriaikaa lapsille. Hilmalla oli koko yön ja aamullakin vielä kuume korkealla, Aaronilla kohtuulliset 37,5°. Aika saatiin todella hankalasti 12.50, mutta pärjättiin, kun Hilma otti pienet tirsat aamupäivästä. Yöriekkumisen jälkeen olikin sopivasti väsynyt.
Lääkäri tarkisti ensin Aaronin, ja pikkuherra oli todella reippaasti lääkärissä. Tässä vaiheessa Hilma jo parkui ja sätki paniikissa minun sylissäni, niin Aaron meni ihan itse seisomaan lääkärin eteen, ja nosti paitaa ylöspäin, jotta lääkäri sai kuunneltua keuhkot ja sydämen. Aaron oli oli ihan ok, mutta Hilmalla todettiin vasemmassa korvassa välikorvan tulehdus. Antibiootteja siis. Mykoplasmaa minä itse epäilin, mutta lääkärin mielestä tämä jatkuva sairastelu on vain virusta toisen perään. Mykoplasmassa kuulemma olisi jatkuvaa kuumetta ja se menisi keuhkokuumeeksi. Parasta kai uskoa lääkäriä. Sinänsä ei yhtään haittaa, että ei tarvinnut viedä lapsia verikokeeseen.
Apteekin kautta kotiin, marjakiisseliä välipalaksi, ja päiväunille koko konkkaronkka. Hilma on tosin niin känkkäinen, että ei syö oikein mitään. Kiisselistä poimi mansikat ja vadelmat, ja sylissä pitäisi olla koko ajan. Sitä vartenhan äidit ovat, eikö?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti