Vauvakinossa oli parempi palvelu kuin odotinkaan tai tiesin. Aaron nukkui, kun leffa oli alkamassa, niin hänet pystyi jättämään vahtimestarien hellään huomaan salin ulkopuolelle. Vahtimestari tuli sitten kertomaan, kun Aaron heräsi. Leffan aikana Aaron söi lounasta, rusinoita ja aika monta maissinaksua, mutta aikaa jäi myös salissa seikkailuun.
Leffan jälkeen kävimme vielä lounaalle. Aaronkin sai maistaa lohipastaa, ja onnistuipa dippaamaan sormensa myös äidin tiramisuun.
Junamatkatkin menivät ihan ok. Paluumatkalla Aaron oli vain hyvin, hyvin väsynyt, ja tästä johtuen hieman känkkäränkkänä. Mutta kuka sitä nyt matkalla nukkuisi, etenkin jos on mukana HBL:n heliumpallo? Menomatkalla Aaronille maistui konduktöörin antama lastenlippu. Huomasin vasta, kun lippu oli melkein kokonaan syöty...
Eilen kävimme ensimmäistä kertaa avoimessa päiväkodissa leikkimässä. Harmi vain, että siellä ei siihen aikaan ollut ketään muita. Aaronia tämä ei liiemmin haitannut – saipahan kolmen aikuisen jakamattoman huomion ja vapaan pääsyn kaikkiin leluihin. Siellä leikkiessä Aaronilta tuli uusi sana: "hauu", eli haloo.
Viime viikonloppuna mustikassa Jämsän synninlukossa
Jos kukaan ei kippistä Aaronin kanssa, niin se on tehtävä itse! Toisessa mukissa maitoa, toisessa vettä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti