Hilma on ihailtavan/ärsyttävän omatoiminen. Toissapäivänä neiti olisi tahtonut uimaan, mutta kun sää ei suosinut, niin minä kieltäydyin täyttämästä allasta. Tästä ei mennyt montakaan hetkeä, kun huomasin Himpulaisen seisovan keittiön tuolilla ja avaavan hanaa. Mukanaan hänellä oli pieni, n. litran vetoinen hiekkaämpäri. Ämpäri täyteen vettä, ja vesi loiskuen uima-altaaseen. Hilmaa toki harmitti, kun minä päätin pelastaa parketin, ja otin ämpärin pois. Enkä myöskään täyttänyt allasta, kun oli vähän liian kylmä ilma uimiselle. Kuinkahan monta reissua litran ämpärillä saisi tehdä, ennenkuin halkaisijaltaan 122 cm oleva lasten allas olisi täynnä?
Tuota altaantäyttötempausta vielä ihastelin, että kuinka se keksiikin, mutta ärsyttävyyden puolelle menee Hilman omatoimisuus dvd- ja viihdelaitteistojen kanssa. Milloin se kaivelee dvd-levyt esille koteloistaan, kiireellä survaisee sen soittimeen sisään, ja lykkää luukun kiinni, ennen kuin äiti ehtii väliin. Milloin on isin kone jotenkin kummasti mennyt päälle, ja joskus taas neidin pienet sormet ovat avaamassa minun läppärini kantta. Usein myös pelikonsolit hurisevat päällä sähköä kuluttamassa, ja tiskikoneen nappulakin on aina väärässä asennossa. Vessanpöntöstäkin Hilma saa hupia ainakin viiden painalluksen verran, kunnes minä ehdin juosta perään.
Omatoimisuus lienee silti hyvästä. Eikö?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti