Tänään oli taas muskaripäivä. Aamulla Hilman, illalla Aaronin. Aaron jaksaa todella hienosti odotella siellä sivuhuoneessa sen kolme varttia. Tänään hänellä oli seuranaan Finn McMissile, Martti ja Kunkku. Välillä vain kuului kovaäänistä juttelua, kun autot siellä jotakin selittivät. Aaron saisi olla myös itse muskariluokassa, mutta hän on mieluummin siinä sivuhuoneessa. Joskus vain kurkkaa ovelta.
Hilmakin esiintyi oikein edukseen muskarissa. Soitti hienosti kapuloilla, ja osasi oikeissa paikoissa laittaa ne pupun korviksi, hampaiksi ja hännäksi, ja meni vielä kapuloiden taakse piiloon. Bassopalakin on jo tuttu juttu, ja Hilma paukuttaa malletilla menemään asiantuntevasti. Jossakin vaiheessa neidiltä loppui puhti, ja hän kiipesi kesken biisin tuolille istumaan. Tanssissa Hilma yllätti minut tänään iloisesti, kun suostui tanssimaan itse seisten. Siinä sitä mentiin "sinun kanssa käsitysten, rati riti ralla". Ja toisessa laulussa tömistettiin, taputettiin käsiä ja mitä kaikkea. Pyörittiinkin! Kaikkein parasta Hilman mielestä vaikuttaa kuitenkin olevan se hetki lopussa, kun otetaan patjat. Patjoilla köllötellen kuunnellaan joku rauhallinen biisi, ja muskarintäti puhaltelee saippuakuplia. Kuplia saa toki pyydystelläkin. Ja sitten vielä loppulaulu.
Aaronin muskarikin meni hyvin. Muskarintäti oli esittänyt pikkuherralle ukaasin, että saa soittaa vain, jos leikkii mukana. Ja niin sitä oli sitten leikitty. Kuulemma naama vähän vinossa, mutta oli leikkinyt. Ja hyvin oli mennyt. Aaron oli itse tosin sitä mieltä muskarin jälkeen, että nyt hän voi lopettaa sen. "Nyt minä voin tämän muskarikerran jälkeen lopettaa. Nyt minä muistan ne kaikki laulut." lausui tuo herramme hyvin tyynesti ikkunalaudalla istuessaan. Kerroin sitten, että ensi kerralla on taas uudet laulut opittavana. Ensi viikolla onkin hiihtoloma, joten seuraavaan muskariin menee hetki. Jännityksellä odotan, mitä sitten tulee.
ps. Aaronin muskarissa oli tänään sammutettu valot! Eikä jätkä ollut millänsäkään. Jihuu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti