Aaron on vakaasti päättänyt isona ryhtyä rumpaliksi, ja on päättänyt myös, että Hilmasta tulee pianisti. Minä sitten hänelle pohdin, että eihän meillä ole pianoakaan. Aaron vastasi minulle, että hänpä ostaa Hilmalle pianon syntymäpäivälahjaksi. Minä kysymään, että mistä hän saa siihen rahat. No mistä? "- Minä säästän sinulta ja isiltä rahaa!"
Tänään oli minun vapaapäiväni, ja hurvittelin Paulan kanssa Iittalassa lasia puhallellen ja naivistien töitä katsellen. Sillä aikaa isi oli lasten kanssa kotona. Kävivät Hilmaa näyttämässä lääkärissä, ja tyttö oli kaikin puolin kunnossa. Korvat ja nielu olivat puhtaat. Yöt ovat vaan olleet aika mellakkaa tällä viikolla. Olivat käyneet lääkärin jälkeen vielä puistossa ja kaupassakin, ja lapset olivat kuulemma olleet kiltimmin kuin koskaan. Nukkuivat kiltisti päikkäritkin. Ja kuinka ollakaan, kun minä tulin kotiin, alkoi Hilmalla saman tien se manku ja marina, jos ei koko ajan ollut sylissäni. Huoh. Ja kun minä olin poissa, oli neiti leikkinyt ihan itsekseen tyytyväisenä lastenhuoneessa, eikä marissut kuulemma yhtään. Äitiä oli ilmeisesti kuitenkin ollut ikävä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti