Tänään kotiuduimme muutaman päivän Ruotsin reissulta. Yllättävän väsyttävää tuo matkaaminen on, vaikkei sitä tien päällä niin huomaakaan. Lapset sopeutuivat reissaamiseen yllättävän hyvin, vaikka ennen matkaan vähän jänskätinkin.
Lähdimme siis viime keskiviikkona reissuun Viking Mariellalla ystäväperheen kanssa. Aaron oli odottanut laivalle pääsyä jo pitkään, ja oli ihan tohkeissaan kaikesta uudesta. Kannella katselimme, kuinka Helsinki jäi taakse. Lapset juoksivat ja hihkuivat, aurinko paistoi. Lapset pääsivät pomppimaan myös pallomereen, joka oli Aaronin toiveissa ollut kovasti. Hytissä pikkuherra ihmetteli yläsänkyjä, ja ei millään meinannut uskoa, että pääsee isin kanssa nukkumaan sinne. (Onneksi laivalla sai lainaksi turvalaitoja.) Buffet-päivällisellä saimme aikaan aikamoisen sotkun (tai no, meidän neiti sai), mutta henkilökunta oli maailman ystävällisintä ja hymyileväisintä sotkusta huolimatta.
Torstaina suuntasimme suoraa päätä Kolmårdeniin. Hilman matkakestävyys petti tässä vaiheessa kerran, ja neiti oksensi autossa 1,2 kilometriä ennen eläintarhan parkkipaikkaa. Onneksi tuo pahoinvointi jäi reissun ainoaksi kerraksi, ja oli ilmeisesti vain matkapahoinvointia. Kolmården oli todella upea paikka, ja siellä riitti nähtävää. Ja eläimiä siellä todellakin näki ihan eri tavalla kuin Korkeasaaressa. Minulla oli kohokohta köysirata-ajelu, jolloin menimme eläinten aitausten yli. Siellä ne kirahvit, karhut, leijonat ja muut olivat kaikessa rauhassa, kun me liitelimme parhaillaan vain pari metriä ylempänä.
Kolmårdenista ajoimme yöksi lähellä Nyköpingiä sijaitsevaan Nävekvarniin, jossa oli todella herttainen matkustajakoti. Iltapalaa haimme lähikaupasta, ja sitä olikin mukava syödä piknik-henkisesti vandrarhemin pihalla. Tuolla olisi viihtynyt pidempäänkin, mutta jatkoimme matkaa seuraavana päivänä suunnitelman mukaisesti. Edessä oli meidän reissun pisin ajomatka, kolme tuntia Vimmerbyhyn. Vimmerbyn lähellä sijaitsee Rokulla Pensionat, jossa yövyimme seuraavat kaksi yötä. Rokulla oli myös aivan mahtava paikka majoittua. Idyllinen ympäristö, hevoset laidunsivat aitauksessaan, valtavan suuri piha lasten juosta jne. Siellä majoittui myös paljon muita lapsiperheitä.
Lauantain vietimme Astrid Lindgrenin maailmassa, joka oli oikein ihanteellinen paikka lasten kanssa vietettäväksi. Vaikka kyseessä on yksi Ruotsin suosituimmista turistikohteista, oli siellä leppoissa tunnelma ja tilaa olla. Pepin pääsi näkemään aivan lähietäisyydeltä, kuten myös monet muut tutut Lindgrenin hahmot. Itse puisto oli todella huolella toteutettu. Minun lempparipaikkojani siellä olivat Ruusu- ja Kirsikkalaaksot, ja myös Ronja Ryövärintyttären maisemat (Matti's borg) oli todella hieno. Aaron taisi tykätä eniten liukumäistä, tai sitten suihkulähteistä, joissa sai kastella itsensä. Ruoka tuolla puistossa oli todella hyvää, eikä lainkaan mitään pikaruokamättöä, mihin teema-/huvipuistoissa useimmiten törmää. Koko ajan jossakin päin puistoa oli menossa jonkinlainen näytelmänpätkä, ja näyttelijät myös kiertelivät puistossa ja juttelivat lapsille. Harmi vain, että emme olleet siellä kahta päivää, sillä nyt näi (minulta) muutama paikka näkemättä :D Saltkråkan jäi ainakin seuraavaan kertaan vielä...
Sunnuntaina ehdimme käydä vielä Kissankulmassa, eli paikassa, jossa Eemeli-filmit on 70-luvulla kuvattu. Paikan omistajat ovat pyrkineet säilyttämään sitä mahdollisimman paljon sen aikaisessa asussa, eli verstaskin oli vielä paikallaan. Aaron oli maailman onnellisin pikkupoika siellä Eemelin verstaassa, eikä olisi millään lähtenyt pois. Lapset ihastelivat lehmiä, sikoja ja kanoja. Pupuja pääsi oikein silittämäänkin. Päärakennukseen ei päässyt sisälle, kun paikka tosiaan on jonkun perheen (kesä)kotina, mutta ulkoapäin sitä sai ihailla. Lipputanko jäi siihen privaatti-alueen aidan toiselle puolelle, joten sinne ei tällä kertaa hilattu ketään.
Sunnuntaina ajoimme meidän perheen kesken Linköpingiin, jossa yövyimme hotellissa. Linköpingiin saavuimme hieman liian myöhään nähtävyyksiä ajatellen. Gamla Linköpingissä olivat kaikki putiitit ja museot menneet kiinni jo neljältä, kun me tulimme sinne vasta viideltä. Siellä oli kuitenkin oikein mukava kävellä. Maanantai-aamuna kävimme vain keskustassa ihanassa jäätelöbaarissa herkuttelemassa, ja vilkaisimme nopeasti tuomiokirkon. Linköpingissä olisi ollut muutakin nähtävää, mutta meillä oli niin vähän aikaa siinä aamupäivästä, ettei viitsinyt lähteä mihinkään. Olisi vain harmittanut olla tunnin verran jossain museossa, jossa olisi paljon enemmän nähtävää.
Puolen päivän jälkeen lähdimme ajamaan kohti Tukholmaa ja laivaa. Tukholman päässä laivaan pääsi heti sisään, mikä oli mukavaa verrattuna Helsingin jonotukseen. Laivassa suoritimme suurinpiirtein samat kuviot kuin menomatkallakin. Pallomeri, buffet ja maisemien ihmettelyä.
Tässä lyhyesti matkaselostus. Päällimmäisenä reissusta jäi mieleen leppoisuus, iloiset ihmiset ja aurinkoinen sää :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti