Tänään oli sitten taas muskari. Aamupäivällä oli jo hyvin lupaavaa, kun Aaron jakkaralla istuen soitti kanteletta ja lauleskeli muskarin aloitusbiisiä. Muskariin mennessä vähän napisi, mutta kun kysyin, että haluaako valita, missä me istutaan, niin valitsi sitten meillä hyvän paikan reippaasti. Ainoa pienenpieni kitinä tuli siinä vaiheessa, kun juostiin luokassa ihan sikin sokin, mutta Aaron ei ole ikinä tykännyt niistä leikeistä. Ehkä häntä pelottaa, kun ihmiset tuntuu menevän ihan päättöminä ympäriinsä. Aaronia ei haittaa, jos lapset juoksevat sekaisin, mutta ehkä isot aikuiset tuntuvat siinä jotenkin uhkaavilta, jonka kyllä pystyn ymmärtämään. Kyllä minäkin pelkäisin, jos tuplasti minun mittaisia ihmisiä juoksentelisi ihan vierestä ympäriinsä.
Pari kertaa pikkuherra kysyi, että mennäänkö kotiin, mutta kun ohjelma jatkui muskarissa, niin hyvillä mielin jäi. Siellä jopa hymyiltiin, ja mentiin piirileikkiä. Leikittiin tötteröpupulla ja soitettiin pikkupianoa. Äidillä ainakin oli kivaa jo tällä kertaa :)
Muskarin jälkeen kävimme Aaronin kanssa vielä kahvilassa syömässä runebergin torttua, ja sekin oli oikein mukava hetki. Kovin kauaa emme voineet viipyä, kun kahvilakin oli menossa kiinni. Ja kotona oli sitten kunnon riehuhetki isin kanssa, joka oli ollut yhden yön työmatkalla. Oli tainnut pikkuherralla olla ikävä...
3 kommenttia:
Voi kuinka kivaa, että muskarissa oli mennyt jo suhteellisen hyvin! Ronjakaan ei välitä niistä leikeistä, jossa mennään sikin sokin. Haluaa aina äiteen syliin. Olen miettinyt ihan samaa, että mahtaa johtua niistä isoista -ja ihan yleisesti siitä sekasortoisesta hälinästä, mikä syntyy tuollaisesta. Mutta samapa tuo, pääasia, että jotenkin viihtyy nekin hetket!
Tsemppiä teidän muskarikertoihin!!
Hei hauska lukea mukavasta muskarikerrasta, kuulostaa tosi kivalta harrastukselta!
Muskari onkin kivaa - ainakin yleensä. Kun ketään ei harmita liikaa. Vieläkin Aaron varmistaa ennen lähtöä, että eihän siellä vain sammuteta valoja. Siitä se pelko varmaan siis johtui.
Ja sikinsokin-leikit on kyllä vähän plääh. Jos miettii, että itse pitäisi juosta 3 metriä pitkien ihmisten välissä ahtaassa huoneessa, niin ei kiitos. Mutta soittamisesta Aaron tykkää, ja niistä leikeistä, joissa saa olla sylissä :)
Lähetä kommentti