Viime yö oli hankala. T o d e l l a hankala. Meni kahteen asti yöllä, ennenkuin pieni nukahti. Väänsi vatsaa niin hirmuisesti. Heräsi kuudelta syömään, jonka jälkeen ei enää kunnolla nukkunut. Potki ja väänsi ja kitisi. Enkä siis nukkunut kunnolla minäkään. Yhdeksän jälkeen luovutin ja nousin.
Päivällä suuntasimme toisen kerran vyöhyketerapiaan. Poika on vaikuttanut rauhallisemmalta taas sen jälkeen, mutta ei ole ollenkaan yhtä unelias kuin viime kerran jälkeen. Eikä nyt jostain syystä syö tai nuku, vaan on jo ties monetta tuntia hereillä ja kitisee vähän. Vaikka vatsa ei vaikuta kipeältä. Ja on siis syönyt aiemmin tänään, mutta nyt ei jostain syystä kelpaa. Ehkä ei sitten vain ole nälkä?
Jännityksellä odotamme ensi yötä. Minä voisin jo tunnin kuluttua suunnata yöunille, Jos sitten saisi kerättyä niitä unenpätkiä tarpeeksi kasaan, että huominen päivä ei menisi yhtä koomassa.
1 kommentti:
Ja tämäkin postaus siis Karinilta, ei Tuukalta. Taas kerran olin väärillä tunnareilla täällä.
Lähetä kommentti