Mumuskalle oli torstaina sattunut hassu kakkajuttu Hilman kanssa: Hilmalla oli tullut isompi tavara vaippaan, ja mumuskahan tietysti ryhtyi vaipanvaihtoon. Jostain syystä mumuska vain unohti sen pepunpesun siinä välissä, ja nosti neidin kakkapyllyineen polvelleen istumaan. Hilma oli hölmistyneenä katsonut mumuskaan ja kysynyt: "pesitkö sinä minut?". Niinpä niin, mumuskalle tuli vähän isompi pesukeikka...
Hilmalla taas oli ollut oma hassuhetkensä torstaina aamusta, kun oli katsellut vaarin sylistä piirrettyjä. Neitiä oli tainnut väsyttää astetta enemmän yöllisten kilareitten jäljiltä, ja pienet silmät luppasivat kiinni. Neiti siihen kommentoimaan, että "nämä eivät pysy auki" ja oli osoitellut silmiään. (Eivät muuten meinanneet pysyä äidilläkään töissä).
Lauantaina lähdimme aamupäivästä Kotkaan Hilman kummien Susannan ja Anssin luo kylään. Kyläpaikassa oli aivan ihana ja aurinkoinen pieni Arvo-vauva! Kävimme kaikki yhdessä pitkällä kävelyllä Katariinanpuistossa, jossa oli oikein oivallinen leikkipuisto, upeista merenrantamaisemista puhumattakaan. Ja kummien luona Hilma uskalsi tällä kertaa mennä aivan itse silittämään Nano-kissaa. (Kiitokset isännille kestityksestä!)
Kotkasta jatkoimme enoni luo, ja kappas, siellähän oli tädin syntymäpäivät. Lisää herkkuja napaan, ja yllättäen iltapala ei oikein lapsille maistunut.
Sunnuntaina kävimme vielä serkkuni pojan yksivuotispäivillä, ja taisi tämän kuukauden herkkukiintiö tulla täyteen, ainakin minun osaltani. Kotona olimme vasta iltasella, ja känkkäämisen puolellehan se lopulta kääntyi. Hilma on ollut koko viikonlopun lievässä köhäröhässä, ja sillä saattaa olla osuutta asiaan. Viime yönäkin neiti yski enemmän tai vähemmän, ja aamuviidestä asti taisi olla hereillä.
Tänään kuitenkin lapset menivät hoitoon, kun neidillä ei kuumetta ole ollut, ja muskariinkin pääsimme iltapäivästä. Muskarissa Hilma lauloi aivan yksin pienen pienen veturin, ja ai että äiti oli ylpeä! Aaronkin käyttäytyi mallikelpoisesti, ja oli oikein innoissaan hakemassa rumpuja ja muita. Muskarilauluja pikkuherra laulaa sitten kotona, ja siihen taitaa minun olla tyytyminen tällä hetkellä.
Loppuun kännykkäkameran satoa, kun järkkäri unohtui kotiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti