Huomasin viikolla, että täällä on taas alkamassa nappulafutis. Ajattelin pelata varman päälle, ja kysyin Aaronilta torstaina, että haluaako hän mennä sinne. Ja kyllä, hän halusi. Niinpä ilmoitin meidät mukaan. Mutta kuinka ollakaan: perjantai-iltana taisi jännitys hiipiä pikkuherran vatsanpohjaan, ja alkoi tulla toiveita, että "ei mennä huomenna sinne nappulafutikseen". Sama puheenparsi jatkui vielä lauantainakin. Saimme Tuukan kanssa käyttää kaikki maanittelutaitomme, ja lahjoimme lopulta, että saimme Aaronin lähtemään. Pienen alkujännityksen jälkeen Aaron nautti taas täysin rinnoin, juoksi ja teki maaleja. Oli kuulemma kivaa, ja haluaa ensi viikollakin lähteä. (Tosin minä luulen, että on taas samat puheenaiheet silloinkin).
Jaa, että millä sitten lahjoimme Aaronia? HopLopilla. Tänään suuntasimme heti aamusta koko perheen voimin HopLopiin, jossa touhusimme parisen tuntia. Lapset kiipeilivät, pomppivat, liukuivat, ampuivat palloja, pelasivat, telmivät pallomeressä ja kiipeilivät vielä vähän lisää. Isi ja äiti tietysti perässä. Hilmalle tämä oli ensimmäinen HopLop-kerta (aiemmin on luullut Prisman leikkipaikkaa HopLopiksi), ja neiti olikin varsin vaikuttunut. Himpulainen on koko illan puhunut, että "huomenna mennään taas Hoplottiin!". No ehkei ihan huomenna, mutta ehkä taas joskus.
Iltapäivällä ehdin touhuta lasten kanssa pihallakin, ja saimme yhteisvoimin laitettua loput kukkasipulit penkkiin. On aikamoinen ylläri, mitä sieltä ensi keväänä/kesänä puskee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti