sunnuntai 16. syyskuuta 2012

kuka sitä nyt nukkuiskaan...

Hilma ilmeisesti pärjää vähillä unilla. Eilen neiti ei suostunut nukahtamaan päikkäreille, ei sitten millään. Ei, vaikka minä karjuin ja huusin ja komensin ;) Joo-o, saattoi palaa päreet, kun neiti heitti patjaa myöten kaiken alas sängystä ties kuinka monetta kertaa. Kahden tunnin kuluttua luovutin.

Entäs yö sitten? Muutaman tunnin unien jälkeen plikka pompsahti ylös. Kävin peittelemässä uudestaan, ja jäin viereen odottamaan, että neiti sulkisi silmänsä, mutta hänpä ei sulkenutkaan. Tillisteli sieltä vain. Ensimmäisen tunnin ihan nätisti, ilman huutoa. Välillä pyysi halia, välillä vettä. Mutta ei vain nukahtanut. Toinen tunti menikin Hilmalla huutaen. Väliin lensi puput ja tyynyt minun yöpöydälleni, jonka jälkeen minä saatoin taas iiiihan vähän huutaa. Kello taisi olla lähempänä kolmea, kun Himpula lopulta sammui.

Täytyy sanoa, että nukkumiset on minulle tällä hetkellä melkoinen stressi. Ikinä ei tiedä, tuleeko yöllä valtaisia uhmakohtaus vai. Tai miten Hilma nukahtaa vai nukahtaako lain. Ja ei auta rutiinit eikä mitkään. Pikkaisen neuvoton olo toisinaan. Neiti saattaa toisina iltoina kiivetä uudestaan ja uudestaan pois sängystään. Nauraa käkättää ja pitää sitä leikkinä, kun minä käyn laittamassa uudestaan makuulle. Helpottaahan tämä joskus, helpottaahan?

Mutta on meillä mukavaakin. Neiti tykkää halailla, tanssia, laulaa ja leikkiä. Kirjoja luetaan paljon. Aaron rakastaa pikku-legojansa. Ja Aaron tykkää myös leikkiä Hilman kanssa. Eilen, kun Hilmalta kiellettiin kauppareissu kiukuttelun vuoksi, ei Aaronkaan halunnut lähteä kauppaan, vaan jäi Hilman (ja isin) kanssa kotiin leikkimään. Parhaimpia ovat ne hetket, kun lapset pöhköilevät keskenään, ja nauraa käkättävät ihan kippurassa.

Aaron jutteli tänään aikuisista seuraavaa: Aikuiset tekevät ruokaa, komentavat lapsia ja laittavat lapsia jäähylle. Aikuiset leikkaavat terävällä ruohonleikkurilla ruohoa, ja osaavat kirjoittaa oikeita sanoja, eivätkä ne pelkää yhtään mitään. Aikuiset myös leikkivät lasten kanssa.

Tämä viikko oli lapsilla kotiviikko Hilman flunssan vuoksi, mutta huomenna olisi tarkoitus palata normaaliin päivärytmiin.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Puolet kummiinsa - Hilma tuntuu olevan samanlainen virkku kuin minä lapsena. Meille hommattiin 80-luvulla videot sen takia, että oli jo klo 5 aamulla hereillä...

Toivottavasti yöt pian helpottaa, ettei äidin tarvitse olla ihan zombiena töissä.

Susa

Unknown kirjoitti...

Ooh, kai nämä nukkuvat viimeistään teinareina,,,Siirin hieno herää kerran yössä syömään, on kääntynyt johonkin ihme syön kaksi-kome kertaa yössä ja muuten heräilen sitten vielä pari kertaa kun mahaa painaa.