loiskis ja polskis

Tulihan se kesä sieltä vihdoinkin! Eilen lähdimme aamupäivällä maauimalaan. Aaron oli kovasti sitä mieltä alkuun, että hänhän ei sinne lähde. Tehosti sanomaansa krokotiilinkyynelillä ja kovilla äänitehosteilla, mutta kun lähdimme silti, niin siihen oli pikkuherrankin tyytyminen. Ja kuinkas taas kävikään? Ennen kuin olimme maksaneet itsemme uimalaan sisään, pomppi Aaron jo tasajalkaa hokien, että "haluan polskimaan, haluan polskimaan!". Ja kivaa oli, meillä kaikilla.

Tänään suunnistimme kohti luonnonvesiä, ja otimme suunnaksi Paalijärven rannan. Ilma oli mahtavan lämmin, ja molemmat pienet vesipedot suuntasivat samoin tein järveen. Hilma vain on vielä sen verran pieni, että hänellä alkaa nopeasti huulet sinertää kylmästä, vaikka vesi lämmintä olikin. Ostin tänään lapsille sellaiset eläin-uimarenkaat, ja omaan tapaansa Aaron ei halunnut ensin edes kokeilla omaa rapu-rengastaan. Muta kappas, kun tunti oli kulunut, halusi Aaronkin jo testailla omaa rengastaan, ja kuinka hauskaa se olikaan. Siinähän pikkuherra sitten lökötteli poikittain uimarenkaan päällä ja pisteli polskien eteenpäin. Kuvat ovat tämän päivän reissulta Paalijärveltä (ja muutama muu kuva viime viikolta).