Ja niin, Tuukka alkoi oireilla lauantai-itana, ja on koko sunnuntain ollut poissa pelistä. Erästä äitiä alkaa jo väsyttää tämä...


Aaron on kehittänyt potkuautoilua eteenpäin. Ensin hän tuunasi autoonsa takavalon ripustamalla otsalampun työntökahvaan. Tämä takavalo laitetaan aina päälle, kun autolla ajetaan. Sitten minä askartelin hänelle ajokortin. Ja parkkikiekonkin mokoma keksi hankkia: sellainen vihreä muovitähti, joka tuli vappuna helium-pallon painona. Ja parkkikiekko toki laitetaan paikoilleen, kun autolla ei ajeta.
Aaronilla on jonkin aikaa ollut pari mysteeribiisiä, josta emme Tuukan kanssa saaneet selkoa, että mitä niillä tarkoitetaan. Vai sanooko teille jotain "läpyk viivi haa" tai "jou soh vii". Ensin selvisi tämä ensin mainittu, se oli autot-elokuvasta "life could be a dream". Toiseksi mainittu oli sitten isin kännykällä kuvattu videopätkä, jossa Elli-serkku soittaa rumpuja, Aaron kitaraa ja isi laulaa: Yellow submarine. Hassua sinällänsä, että osasi tuota Beatlesia pyytää, kun siitä on varmasti puoli vuotta, kun viimeksi kyseistä kappaletta ollaan kuunneltu. Muuten Aaronin lemppareihin kuuluu tällä hetkellä ikiklassikko "bohemian rhapsodyn" (eli Maman) lisäksi we will rock you ja wimba way. Näitä on hyvä rummuttaa. Ja Hilmaankin musuukki iskee kovasti: peppu hytkyy ja kädet takovat pöytää tai lattiaa. Välillä neiti käy paukuttamassa bongorumpuja :)
Hilma on tänään yrittänyt pariin otteeseen seistä ilman tukea. Sekunnin murto-osan siinä onnistuukin, ja ai sitä riemukasta ilmettä! Kyllä se nopeasti oppii ja touhuaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti