Kuvia!

Aaron haluaa aina kiivetä mäen yli, ja ylöspäin mennessä ei saa pitää kädestä kiinni. Alastullessa sentään vielä useimmiten.

Äitin pieni picasso maalasi ensimmäistä kertaa siveltimellä. Meni sinne paperillekin jotain...

Kukkuu! Aaron tykkää kurkistella leikkimökin ikkunasta.

Pihan porttia pitää aina yrittää tiirikoida auki vaahteranlehdellä.

Kaivonkantta rummutetaan

Mitäköhän sitä sitten keksis?

Lehtikasassa on kivaa!

Lehdet on oikeestaan ihan parasta!

Tänään muskari alkoi taas pahaenteisesti. Pikkuherra tarrasi minuun kiinni kuin pieni apinanpoikanen, ja naama vääntyi itkuun tämän tästä. Syynä saattoi olla se, että emme ehtineet paikalle ennen muita, jolloin Aaron olisi saanut rauhassa totutella tilaan, vaan nyt muut olivat jo siellä. Onneksi Aaron tänään tokeni kuitenkin suht nopeasti, ja kun heti alkuun saatiin soittaa bassopaloilla, niin johan siitä riemu repesi. Aaron ei osannut oikein päättää, että olisiko soittanut vai tanssinut – Yritti sitten molempia kerralla. Ja äidillä oli melkein tippa linssissä, kun toinen oli niin hellyttävä. Surku tuli joka kerran, kun soittimet kerättiin pois, mutta lopussa oli vielä ekstra-kivaa, kun lapset pääsivät rummuttamaan oikein sydämen kyllyydestä. Loppujen lopuksi oli siis oikein mukava muskarikerta, vaikka minä siinä alussa jo ehdin säikähtää.

Viime viikollakin äiti oli oikein ylpeä, kun olimme Sallan ja Lotan luona kylässä: Aaron oli kiltti poika, ja antoi pienemmälle Lotalle leluja. Tosin lelut olivat siis Lotan omia, mutta silti. Ja yritti laittaa tutinkin Lotan suuhun, vaikka minä ensin säikähdin, että nyt se vie pieneltä tutin! Paria päivää aiemmin Aaron tosin oli kotona ollut hyvin tarkkana omista leluistaan, ja katseli hyvin epäluuloisena Lottaa, joka tutkiskeli palloa ja kirjaa...