Niinpä niin, nyt se sitten kävi. Aaron ehti nousta uuninluukkua vasten seisomaan, kun uuni oli päällä, enkä minä ehtinyt väliin. Seisoin kyllä ihan vieressä, eikä herra siinä kauaa ollut. Ehdin nähdä, että Aaron nousi ja jähmettyi paikoilleen. Huuto alkoi vasta siinä vaiheessa, kun minä jo kannoin pientä lavuaarin ääreen huuhtomaan käsiä kylmällä. Ja sitä huutoa riitti! Äidin sydän mureni moneen kertaan palasiksi, kun näki, kuinka toiseen sattui :( Katselimme tilannetta hetken, huuhdoimme käsiä yhä kylmällä vedellä (jotain vartin verran tai parikyt minuuttia), ja soitimme terveyskeskukseen. Ensin luulimme, että Aaronilla olisi vain sormenpäissä rakkulat, mutta oli sitä vähän enemmän kuitenkin. Eli lähdimme sitten päivystykseen. Sitä ennen annoimme Aaronille panadolia särkyyn ja laitoimme käsiin bepanthenia.
Päivystykseen päästäessä alkoi herralla panadol jo vaikuttaa, eikä hän enää itkenyt niin paljon. Yhä toki, jos niihin käsiin yritti koskea, pääsi parku. Jouduimme odottelemaan puolisen tuntia. Lääkäri tutki kädet nopeasti, totesi että on vain ensimmäisen asteen palovammoja (onneksi!), mutta sanoi, että kipeät on varmasti. Lääkäri antoi meille kotiin mukaan puudutusvoidetta yötä helpottamaan, ja pronaxenia lisäksi särkyyn.
Kotona Aaron jaksoi jo flirttailla vieraille. Nyt pieni nukkuu lapaset kädessä. Tulossa on varmaan rankka yö, jos ne kädet särkevät paljon... Ja minä taidan nyt vihdoin tilata sen suojan tuohon lieteen, kun se on tuollainen vanhanaikainen, jossa on vain yksikerroksinen lasi (joka kuumenee), eikä lapsilukkoa lainkaan.
Edit: näyttäisi siltä, että liesisuoja ei yletä uuninluukun eteen, vaan peittää pelkästään ne nappulat (ja lukitsee uuninluukun). Mitenköhän sen luukun saisi blokattua? Vuokraemäntä tuskin suostuu hankkimaan turvallisempaa liettä...
1 kommentti:
Voi pientä raukka parkaa! Ikävä tuhma uuni, meni ja poltti toisen käsiä!!! Paranemisia nyt sitten vaan pienelle :)
Lähetä kommentti