pelotukset, inhotukset ja kikatukset

Aaron pelkää

• imuria (jos on kovalla teholla)
• hiustenkuivaajaa (etenkin kovalla teholla)
• pesukoneessa pyöriviä pyykkejä (ei se ääni, vaan se näky, kun ne pyykit pyörivät siellä rummussa)
• outoja ääniä (jos isi esimerkiksi laulaa liian möreällä äänellä)

Aaron inhoaa

• nenäfriidaa
• nenäliinoja
• nenätippoja
• pukemista

Aaron tykkää eripaljon

• jahtausleikistä
• pärisyttämisestä
• Pingusta
• koirista ja kissoista
• rummuttamisesta
• läiskyttämisestä (sekä vauvauinnissa, kylvyssä että ihan vesilasissa)

Olimme eilen visiitillä Paulan luona, ja Aaron ihastui Paulan helmiverhoihin. Niitä heiluteltiin, viuhdottiin, riuhdottiin ja maisteltiin. Että oli kivaa :)

Leikkiä

Aaron on tämän viikon aikana kehittänyt uusia tapoja leikkiä. Nykyään hän toisinaan tutkailee hyvinkin pitkään omia lelujaan. Maistaa, vääntää ja kääntää. Kirjojakin Aaron yrittää selailla, mutta hienomotoriikka ei vielä aivan riitä sivujen (siis niiden pahvikirjojen sivujen) kääntämiseen.

Tämän viikon hittileikki on kuitenkin ollut klassinen "poliisi ja roisto" tai "hippa" tai muu vastaava. Tuukka ja minä emme ole vielä ihan selvillä kaikista säännöistä ;) Leikki meni ensimmäisellä kerralla niin, että Tuukka konttasi Aaronin perässä/yläpuolella sanoen samalla "töp töp", ja Aaron konttasi vinhaa vauhtia äidin luo turvaan. Ja käkätti koko ajan :D Aaron sai myöhemminkin samana iltana aina hepulin, kun Tuukka vain sanoi tuon "töp töp".

Toisen kerran Aaron leikki konttausleikkiä mumuskan kanssa. Ensin Pikkuherra hieman suuttui, kun mumuska meni edellä. Leikki muuttui kuitenkin riemuksi, kun mumuska ymmärsi laskea Aaronin edelle. Sitten taas mentiin peräkanaa kontaten Aaronin käkättäessä. Ja tänään sitten leikittiin äidin kanssa: ensin Aaron meni adsl:n johdolle (=kielletty paikka). Yritin kovasti sanoa "ei", mutta eihän pieni vielä ymmärrä. Katsoi vain minua, ja nosti johtoa korkeammalle. Kun lähdin kontaten kohti, niin Aaron pinkaisikin pakoon kamalasti nauraa käkättäen! Sitten mentiin pitkä matka eteisestä keittiöön, Aaron aina välillä tarkisti, että seuraanko minä, ja sai sitten taas hepulispurtin eteenpäin...

Aaron on yhä nuhassa ja köhii myös jonkin verran. Siitä syystä jäi vauvamuskari tällä viikolla väliin. Tiistaina käytiin kuitenkin Sallan ja vauvan kanssa Pompotissa kahvilla, ja keskiviikkona tulivat mumuska ja vaari kylään. Aaron oli hyvin onnellinen pieni poika, kun sai huomiota neljältä ihmiseltä.

Unet ovat nyt nuhasta johtuen olleet rikkonaisempia. Toivotaan, että paranee pian.

Nuhanenät

Hiphei. Ensin tulin minä nuhaan perjantaina, ja viime yönä (la–su) alkoi Aaronin nenä vuotaa. Tiesi Tuukalle aika rankkaa yötä, kun Aaron heräili jatkuvasti, ja minä vain koomasin. Eikä sitten päästy tänään vauvauintiinkaan. Toivottavasti olemme jo tiistaina siinä kunnossa, että pääsemme muskariin. Onneksi Pikkuherra on jaksanut säilyttää aurinkoisen tuulensa, vaikka nuha vähän väsyksi vetääkin.

Uusia taitoja ei viime päivinä ole kertynyt, mutta vanhoissa taidoissa on kehitytty. Nykyään Aaron nousee jo pystysuoraa seinää vasten, siis ilman, että olisi mitään kädensijaa. Laskeutuminen sujuu sekin useimmiten varsin näppärästi. Eilen ja tänään Aaron on hyvin tarkasti tutkinut kirjan toimintaa: käännellyt sivuja ja availlut läppiä. Istuminen on jo niin normaalia, ettei siihen enää ymmärrä kiinnittää huomiota. Ja nopeutta tuossa pienessä vesselissä riittää, kun hän konttailee ympäri asuntoa.

Aaron tykkää, kun isi päristää mahaa

Hauskimmat lelut eivät välttämättä ole kovin monimutkaisia

Ja toki kaikkea pitää maistaa

Isi rokkaa...

... ja Aaron rokkaa

Pärisyttävän hyvää musiikkia!

Aaron epäilee, että kitara ei ole aivan vireessä

Ruokaillessa harvoin ollaan näin iloisia, mutta ans olla, kun kamera on paikalla :D

Välillä menee suu suppuun

Voiko enempää nauraa tunteella? Että tuo hampaaton hymy on sitten ihana (vaikka itse sanonkin...)

Pikapäivitys viikolta 12

Tämä viikko on taas hurahtanut nopeasti ohi! Maanantaina kävimme vierailulla Sallan (ja suloisen tyttövauvan) luona, tiistaina oli vauvamuskari, keskiviikkona meillä kävi mammaryhmä, ja eilen olimme Helsingissä vauvakinossa. Tänään Salla ja pikkuneiti tekivät ensivisiitin meille :) Blogin päivittäminen on vähän siis jäänyt...

Eilen Aaron oli siis ensimmäistä kertaa elokuvissa. Elokuva oli enemmän meille äideille suunnattu (Himoshoppaajan salaiset unelmat), mutta ideana se, että elokuviin sai ottaa vauvan mukaan. Ja niitähän siellä riitti: 200 äitiä plus sama määrä (tai enemmän) vauvoja. Huutoa ja parkua riitti koko leffan ajan joka puolella, mutta ei sitä oikeastaan huomannut. Jossakin välissä vain havahtui kuuntelemaan ympäristöään... Aaron jaksoi hienosti koko leffan ajan hereillä. Välillä syötiin sosetta, sitten hypittiin sylissä. Vaipat vaihdettiin penkillä, vaikka salissa olisi ollut hoitopöydätkin. Kivaa oli, ja seura varsinkin oli oikein oivallista :) Leffan jälkeen kävimme vielä kahvilla, jonka jälkeen suuntasimme Aaronin kanssa mummilaan.

Nyt on iltapalan aika, katsotaan kuvapäivitystä myöhemmin.

Seitsemän kuukautta ja päivä

Eilen Aaron täytti seitsemän kuukautta. Mitä Aaron tällä hetkellä osaa? No, ainakin kontata, nousta seisomaan tukea vasten, ottaa askeleita tuettuna, päristää, ölistä, istua tuetta (eilen ensimmäisen kerran nousi itse istumaan). Tällä hetkellä kaikki menee vielä suuhun. Pistorasiat ja johdot ovat erittäin mielenkiintoisia, ja kaikkein kivoimmat paikat ovat niitä kiellettyjä (tietokone-nurkka ja tv-nurkka).

Ruokailut sujuvat välillä hyvin, välillä huonommin. Usein vaikuttaa siltä, että suurin osa sapuskasta on pöydällä, käsissä, ruokalapussa, bodyssa ja lattialla, mutta eipä tuo Pikkuherra ole nälkäiseltä vaikuttanut. Ja saa toki aina tissiä lisäksi. Hedelmä- ja marjasoseet uppoavat paljon paremmin kuin jämerämpi ruoka. Uutena tällä viikolla on porsaanliha. Lisäksi Aaroh syö aamuisin riisipuuroa, iltaisin banaanipuuroa. Banaanipuuron laatikossa mainostetaan, että olisi nukkumatin unipuuroa, mutta ei ainakaan meillä ole vaikuttanut uniin.

Niin, unet. Ne ovat meillä nykyään lyhyempiä ja vaikeampia. Yleensä Aaron on jäänyt ensimmäiseltä syötöltä meidän väliimme, ja vääntää sitten siinä aamuun asti. Luulisin, että nyt on kyse siitä hampaiden tulosta, joka sitten vaivaa pientä miestä. Päiväunia Aaron nukkuu vielä kolmet, kestoltaan yleensä kolmesta vartista jopa kahteen tuntiin. Yleisin kesto lienee siinä tunnin paikkeilla.

Sunnuntaina saatiin vihdoin viimein otettua se sukelluskuva vauvauinnissa :) (Kuvaajana vauvauinnin ohjaaja Satu Suomalainen)

Ensimmäistä kertaa syöttötuolissa. (Kuva otettu jo toissaviikonloppuna).

Toissaviikonloppuna vierailtiin mummilassa. Aaron tykkää läpsytellä ja rummuttaa.

Rummuttaminen on erikivaa tamburiinilla! :)

Viimeinen kerta väriklypyä. Sormiväreillä maalailtiin.

Ja niitä sormivärejä myös maisteltiin...

Niin, nyt on tältä erää värikylvyt loppu. Aaron "harrastaa" vielä vauvauintia ja vauvamuskaria. Muuten on tarjolla laatuaikaa äidin kanssa kotona :)

Kakka-juttu ja viikkopäivitys

Tänään tapahtui eräänlainen ihme: Aaron kakkasi pottaan. Ihan ensimmäisellä yrittämällä ikinä. Olin vaihtamassa Aaronille vaippaa, kun ihan leikilläni ajattelin kokeilla, mitä pieni tykkäisi potalla istumisesta. Ensimmäisellä yrityksellä (pari sekuntia) jäi hieman huonoon asentoon, ja laitoin heti perään uudestaan potalle istumaan. Ehdin sanoa, että "Tämä on potta. Siihen voi kakata tai pissiä", kun pikkuherra olikin jo naama rutussa vääntämässä kakkaa. Siinä sitten ihmettelin, että mitä ne muut valittaa potattamisen vaikeudesta ;) :D No en nyt sentään ihan niin. Tuskin tuo meidän ihme tulee kovin lähiaikoina uudestaan tapahtumaan, kävipähän hassu sattuma ja hyvä tuuri.
edit: Meillä ei siis ole kuitenkaan minkäänlaista pottakoulua vielä käynnissä. Odotetaan ainakin sen verran, että pikkuherra istuu omin voimin... ;)

Meillä on muuten asiat ihan ennallaan. Aaron treenaa nopeutta ja ketteryyttä. Konttauksen 7-kuisten maailmanmestaruuskisoihin voitaisiin varmasti mennä. Ja seisomaan pitää päästä aina kuin mahdollista, ja yritystä on myös mahdottomissa paikoissa. Ja pieni haluaisi jo kovasti seisoa ilman tukea... Valitettavasti tasapaino ei ihan vielä riitä siihen, ja muksahduksia tulee usein. Toisinaan lantio vatkaa kuin Elviksellä konsanaan, kun Aaron hakee tasapainoa.

Puhe on ihan ennallaan. Lähinnä kontatessa tulee "höööhöö" tai "hmmmmmmhmmmm", ja lisäksi sitä perusölinää. Toisinaan olen kuulevinani siinä jotakin yritystä erilaiseen, mutta äiti tietty kuulee mitä haluaa. Mutta siis "mamamama"-kaltaisia juttuja ei vielä tule.

Riisipuuroon olemme totutelleet nyt muutaman päivän ajan. Ei ole mitään suurinta herkkua, ja toisinaan lisään siihen jotakin herkkusosetta, kuten mangoa, mukaan. Minä kun kuvittelin, että iltapuuro auttaisi yöuniin, mutta ei se ihan niin mennyt. Ei siis nukuta vielä täysiä unia, ei sinne päinkään. Aamuyöt tuppaavat olemaan yhtä hulinaa tällä hetkellä. Viime viikolla saattoi olla yksi yö, jolloin oli vain kaksi herätystä. Yleensä öisin on kuitenkin sellainen 1,5–2 tunnin pätkä hereilläoloa, plus pari–kolme herätystä.

Aaronin sänky on nyt laskettu alatasoon, mutta kyllähän Pikkuherra sieltä ylös nousee. Alussa hieman hitaammin, nyt jo ihan entiseen vauhtiin.

Viime sunnuntain vauvauinti sujui ihan hyvin. Sukellettiin ja polskittiin. Vauvauinnin jälkeen matkasimme Helsinkiin katsomaan Aaronin tuoretta serkkutyttöä (aivan ihana:). Maanantaina oli toiseksi viimeinen kerta värikylpyä. Siellä tehtiin tällä kertaa sormiväreillä. Maanantaina meillä kävi myös vieraita: Henna ja Kerttu (11 kk). Hetken aikaa riitti vipinää :D Tiistaina oli vauvamuskari, jossa laulettiin ja leikittiin. Eilen kävimme mammaryhmän tapaamisessa. Eli touhua on tällä viikolla riittänyt.