Viime viikonloppuna oli viimeiset hetket Tuukan isyyslomaa, ja eilen hän palasi jo töihin. Viikonloppu meni rattoisasti, kun kävi molempina päivinä vieraita, ja vielä eilenkin :) Toivottavasti jatkossakin käy, tai muuten minä mökkihöperöidyn täällä alta aikayksikön...
Pienen ilmavaivat jatkuvat, ja eilen käytiin neuvolan lääkärin vastaanotolla. Totesi, että koliikiltahan tuo kuulostaa. Varmuuden vuoksi otetaan nyt kakkanäyte, ettei se minun muinainen antibioottikuurini vain ole vaikuttanut vauvan suoliston bakteeriflooraan. Jälkimmäinen on lääkärin mukaan kaukaa haettua, mutta ihan varuilta otetaan kuitenkin. Eli pääsyyyllisenä nukkumisvaikeuksiin ja ilmavaivoihin pidetään ihan koliikkia.
Eilinen päivä oli aamusta helpompi, ja ilta sitten vähän liiankin väsyttävä, kun toinen ei millään nukahtanut. Tänään sitten päinvastoin, kun diktaattorimme mellasti aamulla seitsemästä kymmeneen (hyvää työpäivää vain Tuukalle), mutta iltapäivä meni nukkuen. Vaunuissa nukkui tosin vain puolisentoista tuntia, mutta mikäs siinä äidin vatsan päällä nukkuessa loppuilta :D Minä en uskaltanut liikkua mihinkään, kun pienen mahasta kuuluu kuplintaa, joita sitten vääntelehti. Saipahan vauva nukuttua, mutta minä en niinkään...
Ehkä minä jossakin vaiheessa löydän tähän arkeen hyvän rytmin. Viimeistään sitten, kun Tuukka menee aamuvuoroon. Tai sitten en löydä. Onko se rytmi tässä vaiheessa vielä niin tärkeä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti