Vielä ne ilmavaivat vaivaavat, mutta toivotaan niiden olevan ohimenevää sorttia. Yleensä herättävät meidän pienen aamusta 6–8 välillä, ja sitten ollaankin hereillä kauan. Pitää kävellä ympäri kämppää, jumpata vatsaa (siis jalkoja ees ja taas) ja tehdä vaikka mitä. Ja jos liian aikaisin yrittää laskea takaisin sänkyyn, niin herra herää heti uudestaan ensimmäiseen vatsanväänteeseen. Ja tuo tapaus herää yleensä myöskin kakkahätään, ja siinäkös sitten huudetaan, kunnes tulee turaus vaippaan... Onkohan se normaalia? Ja valitettavasti ilmavaivoja on yleensä myös iltasella. Siinä vaiheessa, kun yhteisön aikuisväestö olisi valmis vetäytymään yöpuulle.
Nyt tuo pieni nukkuu parvekkeella vaunuissa. On ihmeellisesti alkanut nukahtaa vaunuihin (mikäli kaikki muu on siis kunnossa), ja nukahti niihin kauppareissulla. Ehkä tästä uskaltaa pikkuhiljaa alkaa harrastaa niitä kuuluisia vaunukävelyitä. Pitää vain osata ajoittaa se lähtö strategisesti oikein, ettei nälkä vain yllätä, eikä vatsaa juuri silloin väännä...
Huomiselle odotamme vieraita, joten katsotaan, mitä silloin ehditään. Toivottavasti yö sujuu hyvin, jotta tämä väsymys hieman hellittäisi.
2 kommenttia:
Oletan, että kysymyksesi "Onkohan se normaalia?" oli retorinen.
Ainakin mulle kuulostaa täysin tutulta. Lohdutukseksi, meidän koekappale AINA heräsi yrittäessä nostaa sänkyyn. Olin tissi_tutti-orjana ensimmäiset 3kk ;) - Miron hyväksyi tutin vasta 7kk iässä kun tuli ensimmäiset hampaat...
Kun koliikki vaihe oli parhaimmillaan kävelimme päivittäin pitkiä lenkkejä. Vaunujen tärinä rauhoitti sen aina ja se oli varma keino, että se nukkuu vähintään 3,5 tuntia :)
Kyllä se varmaan ajan kanssa helpottaa, eikö niin? Ei vain vielä lohduta, kun takana on kuukausi, ja edessä vielä toinen tai kaksi ennenkuin sen kuuluisan "rytmin" lupaillaan löytyvän. Tällä hetkellä meidän ja vauvan rytmit eivät oikein kohtaa. Viime yö oli sentään vähän parempi, nukkui yli kolme tuntia putkeen :)
Lähetä kommentti