... auttaako haava tai teippi tai tikki?

Pikkuherra otti tänään yhteen olohuoneen senkin kanssa sillä lopputulemalla, että Aaron hävisi matsin. Ensin sitä vain pyöritään pehmo-orangin kanssa, ja yhtäkkiä kuuluukin tömps ja "äitiäitiäiti auuuuuuuuuuuu". Ensin katsoin, että ei mitään kummempia, vain pieni tumma jälki. Tarkempi tarkastelu osoitti, että siinä ohimollahan olikin pieni ammottava haava. Syvä haava. Pohjalla näkyi jotakin valkoista, ja vaikka verta tulikin hyvin vähän, kaappasin minä jätkän kainaloon, sandaalit jalkaan ja ensiapuun. Onneksi kummityttöni Tea oli täällä, niin ei tarvinnut napata pikkulikkasta mukaan.

Sairaalan ensiapu on onneksi hyvin lähellä, ja luultavasti alle viiden minuutin olimme perillä. Pääsimme heti sisään, ja lääkäri totesi, että tikkiähän se kaipaa. Haavan molemmin puolit menivät suonet. Valtimo, sanoi lääkäri. Onneksi lapsilla kuulemma suonet yleensä väistävät iskuja.

Niinpä nyt on ensimmäistä kertaa meidän pikkuherralla tikki päässä (tai ylipäätään missään). Yöllä herätellään pari kertaa aivotärähdyksen varalta.

Äidin pieni raasu. Vieläkään en ihan käsitä, mihin kohtaan Aaron päänsä löi, kun senkissä ei näy mitään jälkeä.

Loppuun kammokuvia tapahtuneesta. Minä en tunnetusti ole kovin hyvä veren kanssa :P