aika rientää

Mitäköhän kaikkea onkaan tapahtunut viime viikkoina? Ainakin Teemu ja Maria kävivät meillä kylässä Leevin ja Eetun kanssa. Myös Taina ja Antti kävivät Lounan ja Selman kanssa. Lisäksi olemme käyneet sirkuksessa, ja lapset aloittivat jalkapallokoulussa/nappulafudiksessa. Niin, ja Lounan neljävuotissynttärit.

Sirkukseen mennessä Aaron laittoi jarrut päälle ovella, kun pikkuherraa alkoi jännittää hieman enemmän. Minä nappasin jätkän kainaloon, ja itkevän pienen kanssa marssin sisälle. Aaron rauhoittui heti, kun pääsimme omalle paikalle, ja katseli loppuajan hyvin kiinnostuneena niin ohjelmaa kuin oheisjuttuja. Oheisjututuilla tarkoitan mm. orkesteria ja valomiehiä, jotka ovat Aaronin mielestä vähintään yhtä kiinnostavia kuin akrobaatit ja klovnit. Hilmakin jaksoi todella hienosti sirkuksen, vaikka se loppui vasta lähempänä yhdeksää. Asiaa saattoi auttaa popcornit ja karkit, joita kävin ostamassa puoliajalalla.

Kevät on vihdoin tullut, ja myös pyörät on kaivettu naftaliinista. Aaronilta nappasimme apupyörät pois, mutta ihan vielä ei häneltä suju polkeminen. Tasapainonhan tuo pieni mies pitää hienosti potkupyörällä, mutta kun siihen pitäisi yhdistää se polkeminen, niin onkin jo astetta hankalampaa. Aaron haluaisi aina kurkata jalkoihin, kun laittaa jalan polkimelle, ja silloin unohtuu ohjaaminen. Eiköhän se sieltä tule vielä, kun tarpeeksi treenaa. Tällä hetkellä pihalla kuuluu hyvin usein "TYHMÄ PYÖRÄ!".

Nappulafudis alkoi lauantaina, ja tällä kertaa Hilmakin pääsi mukaan. Ja oli muuten likka tohkeissaan, kun pääsi mukaan ihan oikeasti. Aiemminhan hän on joutunut seuraamaan sivusta ja pallottelemaan vain äidin tai isin kanssa. Aaron tuttuun tapaan vastusteli sinne lähtöä, vaikka aiemmin kovasti toivoi pääsevänsä taas jalkapalloa pelaamaan, mutta paikan päällä onneksi reipastui.

Tähän loppuun voisi laittaa jonkin hyvän lohkaisun, joita muksut viljelevät tämän tästä, mutta niinhän se on, että jos ei niitä heti kirjaa ylös, niin eihän niitä muista. Paitsi tänään autossa, kun hain lapset hoidosta: Hilma kommentoi, että hänen pitää päästä kotiin "lemanssin" kyydissä. Minä ihmettelin hetken, että minkä lemanssin. Ja sitten sytytti, että limusiinihan se. Saanee likkanen nyt hetken tyytyä vielä meidän relluröttöseen, kun ei meillä sen kummempia lemansseja ole tarjolla.

 Neitineiti tykkää jäätelöveneistä.

Aaronilla menee tukka kiharaan kostuessa.

Voiko tätä ilmettä vastustaa?

Joskus harvoin käy näin, että lapset sammuvat ennen isiä.

Sirkukseen!

Tarkkaavainen katsoja

Väliaika! Popcornia ja karkkia.