Hilmalla on blunssa. Eli flunssa. Taas vaihteeksi. Aaron sen noin hienosti muotoili "blunssaksi". Perjantai–lauantai-välisenä yönä se jo alkoi sillä turhan tutuksi tulleella laryngiittiyskällä. Lauantaina kuitenkin vierailimme kaverin luona, kun ei neidillä silloin ollut kuumetta, eikä räkäkään vielä valunut. Ehei, se alkoi valua vasta sunnuntaina. Ja valuukin sit kans. Eilen oli jo kuumettakin kainalosta mitattuna 38,2 astetta.
Tänään aamu meni aikataulullisesti ihan nappiin, ja sain Aaronin toimitettua päiväkodille muskariin puoli kymmeneksi, josta jatkoimme pikkuneidin kanssa terveyskeskukseen hakemaan sairaanhoitajalta saikkulappua. Saikkulappu kourassa palasimme päiväkodille noutamaan pirteää pientä muskaripoikaa. Ja muskari oli mennyt hyvin.
Hilmaa on jonkin verran harmittanut sairastelunsa, ja aamullakin huusi kyyneleet silmissä, että "minä olen jo ihan palantanut!". Valitettavasti kuumemittari väittää toisin, ja neidin köhäkin tukee kuumemittarin sanomaa. Kotipäivää vietämme siis tiistainakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti