keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Himan nimipäivä

Onpas taas vierähtänyt useampi viikko. Sitä arkea, sitä arkea. Aamulla lapset hoitoon, töissä-töissä-töissä, lapset hoidosta, ruokaa, ehkä kauppaa, leikkiä hetki, iltapala, unille ja sama ruljanssi seuraavana päivänä. Viikonloput ovat menneet lähinnä arjesta toipuessa.

Toissa viikonloppuna juhlittiin isänpäivää. Lapset olivat päiväkodissa tehneet kortit ja lahjat. (Aivan ihania!) Aaronin ryhmä oli koostanut "veijareiden huolto-oppaan", jossa oli jokaiselta lapselta tarinoita ja piirustuksia. Hilman ryhmä oli leiponut herkullisia pikkuleipiä, joita saimme kaikki maistella isänpäivän aamuna.

Viime viikonloppuna kotoiltiin. Teimme pihahommia hieman, ja minä sain kurpitsankin hillottua. Tuukka veisti kurpitsasta lyhdyn, joten meille tuli pyhäinpäivä/halloween pari viikkoa myöhässä. Lapset olivat ihan tohkeissaan kurpitsalyhdystä, ja Hilmakin aivan kiherteli sille. "Isi teki hassun kurpitsalyhdyn. Se on hullllja".

Tänään juhlistimme Hilman nimipäivää käymällä koko perheen voimin uimahallissa. Emme olleetkaan aiemmin käyneet siellä, ja lapset olivat aivan innoissaan. Kesällä kävimme kyllä maauimalassa ja rannalla, mutta uimahalli oli heille uutta (Aaron ei ihan vauvauintia muista). Ja kyllähän siellä polskittiin ja loiskittiin, eikä millään olisi haluttu lähteä kotiin.

Se, mistä täällä en ole vielä kertonut, oli Aaronin lääkärikeikka. Neuvolalääkäri kuuli nelivuotistarkastuksen yhteydessä sydämestä sivuäänen, ja täälläpäin ne tutkivat kaikki tapaukset. Niinpä saimme kutsun jatkotutkimuksiin keskussairaalaan. EKG ja sydänultra napattiin, ja toisella kertaa mitattiin vielä verenpaineet. Aaron jänskätti EKG:tä aika paljon alussa, mutta oli tosi reippaasti. Sydänultrassa hän katseli ruudulle hyvin tiiviisti, ja esitti paljon kysymyksiä. Ja olisi halunnut mennä uudestaan! Sydän oli onneksi aivan normaali rakenteiltaan ja kooltaan, ja löikin normaalisti. Lääkäri arveli, että se pieni sivuääni saattaa kuulua, jos veri pyörteilee siellä sydämessä. Eli terve poika se on.

Aaron on reipastunut myös muskarissa. Lahjonnalla saattaa olla osuutta asiaan: Lupasin jokaisesta reippaasti menneestä muskarikerrasta tarran, ja kun tarroja on viisi koossa, voi Aaron valita palkinnon: hoplop-käynti, pieni legopaketti, pikku-auto tai vastaava. Ja kas kummaa, nyt pikkuherra laulaa ja leikkii mukana todella reippaasti.

1 kommentti:

Pms-puolue kirjoitti...

Joo, meilläkin menee tosiaan viikonloput arjesta toipumiseen... :D Ja kummitytöllänne oli sama juttu kuin Aaronilla puolitoista vuotta sitten. Ja saman lausunnonkin sai.