Tällä viikolla se arki alkoi. Tuukka palasi töihin, ja lapset ovat nyt koko päivän hoidossa. Tänään Hilmalla oli ensimmäistä kertaa hoitoon menosta "en halua" -fiilis, eikä neiti sännännytkään innoissaan leikkimään, vaan pyysi päästä syliin. Sinne hän kuitenkin jäi, ja toistaiseksi ilman itkua. Hoidossa ovat kovasti kehuneet Hilmaa, kuinka hän on kaikessa mukana niin innolla, ja sosiaaliset ja leikkitaidot ovat hyvin kehittyneet, ja kuinka selkeästi hän puhuu ja ilmaisee itsensä. Hilma on kuulemma aina iloinen ja aurinkoinen. Tänään voi olla sitten toisenlainen päivä.
Arkea on myös se, että muskari jatkuu. Käymme tämän vuoden sisarusmuskarissa, ja opettaja ainakin vaikutti mukavalta. Aaron oli innoissaan mukana, tai ainakin vastaili iloisena. Jonkun leikin hän tälläkin kertaa jätti väliin, ja vain katseli, mutta piirileikkikin meni jo hienosti. Hilma leikki mukana lorut ja toisti opettajan perässä. Muskarin aika on vain vähän hankala töiden kannalta: jo neljältä maanantaisin. Hämeenlinnasta Riihimäelle ajaa sen puolisen tuntia, joten minun täytyy lähteä ajamaan jo kolmen aikaan. Toivottavasti nyt ei montaa muskaria jää väliin, kun se ryhmäkin oli tosi pieni, ja siellä huomaa heti, jos yksi perhekunta on poissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti