Hilmasta on parin päivän aikana kehkeytynyt varsinainen apina. Viime viikolla pikkuneiti kiipesi jo suihkukaappiin. Pari päivää sitten neiti ponnisteli kaikin voimin, että sai itsensä kammettua keittiön porrasjakkaralle, sille ylemmälle tasolla. Toinen kerta sujuikin niin sutjakkaan, etten saanut sitä kunnolla videolle. Lisäksi Hilma kiipeää sujuvasti lasten keinutuoliin (jossa toki keinutaan seisten), ja potkuautoon. Potkuautossa neidin jalat eivät aivan yllä lattiaan, joten Himpula joutuu kenottamaan penkin reunalla ja sutimaan vauhtia vain toisella jalalla. Tai no, vauhtia ja vauhtia, kun auto mokoma ei lähde yritykestä huolimatta vielä liikkeelle. Mutta voi että sitä pärinää, mikä Hilmasta lähti, kun minä vähän avitin. Ja on niin onnellisen näköinen plikka, kun osaa ja onnistuu! Alastulossa tarvitaan yhä vaan apua...
Hiekkalaatikkokauden avasimme Aaronin kanssa eilen. Olimme jo pari viikkoa sitten kaivaneet hiekkiksen esiin lumen alta, ja nyt se oli sulanut sen verran, että kakkujen teko onnistui. Ja hyvinhän tuo pikkuherra siellä viihtyi, kun edellisestä kerrasta oli aikaa. Saisikohan viikonloppuna pumpattua potkupyörän kumeihin ilmaan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti