Mörköpyörä!

Aaronin sanavarastoon on ilmestynyt mystinen mörköpyörä. Meni hetki äidilläkin ihmetellessä, että mikä ihmeen mörköpyörä, kunnes tajusin kyseessä olevan moottoripyörän :D

Tänään olimme Tuukan ukin hautajaisissa. Minua hieman jänskätti, että miten pikkuherra jaksaa siellä olla, kun olisi lounasaika ja kaikki, mutta hyvinhän tuo meni. Ennen siunaustilaisuuden alkua Aaron söi banaanin välipalaksi ja sen voimilla mentiin. Juttua tosin riitti koko seremonian ajaksi, ja Aaron ei varsinaisesti kuiskaa... Mutta hyväntuulista jutustelua. Olihan kappelissa paljon uutta nähtävää, ja pakkohan se on kertoa, mitä näkee, kun sen kerran osaa. Oli lamppuja, kynttilöitä, kukkia ja setä, joka soitti. Ja kun musiikki loppui, niin tietenkin sekin piti kertoa ääneen. "Poppu". Rusinoilla sai pojan toisinaan hetkeksi hiljentymään.

Muistotilaisuudessakin Aaron jaksoi olla hienosti, vaikka päiväuniaika tuli vastaan ja meni ylikin. Minä pelkäsin, että olisi ollut itkuinen ja kiukutteleva pikkumies käsissä, mutta Aaron leikki erittäin keskittyneesti ja hyväntuulisesti leikkihuoneessa. Ruokakin näytti maistuvan oikein makoisalta.

Nyt on toki päivärytmi ihan sekaisin, ja Aaron yhä tuolta sängystä huutelee. Yleensä Aaron menee nukkumaan niin, että iltapuuron, potan ja hampaanpesun jälkeen hänet viedään sänkyyn, jossa Aaron saa vielä hörpyn vettä. Ja sitten hetki halitaan ja annetaan hyvänyönpusu, jonka jälkeen isi ja äiti poistuvat huoneesta. Sieltä pikkuherra sitten aikansa huutelee isiä ja äitiä, (johon vastataan, että isi/äiti on täällä, käy nukkumaan) ja höpisee tai lauleskelee itseksensä. Lopulta sitten nukahtaa. Jos hyvä tuuri käy, niin Aaron nukahtaa jo vartissa, mutta joskus on mennyt kolmekin varttia... Tänään vaikuttaa siltä, että saattaa mennä pidempäänkin.