Nukkuu, nukkuu, nukkuu

Meillä on nyt viikon verran treenattu nukahtamista yksin omaan huoneeseen. Ja yllättävän hyvin on tähän mennessä sujunut! Odotin tästä viikosta jotain paljon pahempaa, mutta Aaron on päästänyt meitä helpolla.

Ensimmäisen kerran kiikutin Aaronin päiväunille, ja sanoin, että Aaron jää nukkumaan, äiti menee laittamaan pyykkiä. Sillä kertaa herra nukahti alle viidessä minuutissa, ja ääntäkään ei kuulunut. Näin helposti ei toki enää sen jälkeen ole sujunut :D Ensimmmäisenä iltana nukahtamiseen meni noin 40 minuuttia, ja noin tuhanteen kertaan piti huutaa, että "Äiti on täällä, hyvää yötä Aaron". Mutta nukahti sitten lopulta. Sinä yönä vielä heräiltiin aika usein, ehkä nelisen kertaa, mutta sen jälkeen yötkin ovat pääosin sujuneet helpommin. Nyt muutamana iltana Aaron on nukahtanut noin 20-30 minuutissa.

Viime yönä pikkuinen kyllä heräili itkeskellen useampaan otteeseen, mutta veikkaan kyseessä olevan hampaat. Panadol auttoi. Tänäkin iltana vaikuttaa uni hieman levottomalta, saas nähdä kuinka käy.

Mistäköhän kaikesta minun on pitänyt täällä kertoa... Aaron sai oman sählymailan, ja on ollut siitä kovin tohkeissaan. Isin kanssa pelaaminen on ihan parasta! Ulkona ollaan tehty lumitöitä, ja perjantaina tehtiin lumilinna. Omaa tahtoa tuolla tättähäärällä on koko ajan enemmän ja enemmän. Kun jokin ei mene mielen mukaan, niin johan kuuluu ääntä, kädet takovat lattiaa ja jalat tömistävät. Toisaalta on helpompaa, kun Aaron ymmärtää koko ajan enemmän ja paremmin.

- - - - -

Ja ilta jatkui. Aaron heräili pari kertaa lastenhuoneessa. Annoin panadolia, mutta nukahtaminen on nyt kyllä harvinaisen vaikeaa. No, kaipa sitä takapakkiakin pitää olla...

1,5-vuotisneuvolassa

Tänään oli Aaronin puolitoistavuotisneuvola. Tällä kertaa Aaron ei sentään parahtanut itkuun ovella, mutta kylläkin siinä vaiheessa, kun vaatteita olisi pitänyt vähentää. Sain päällimmäiset housut otettu pois, kun pikkuherra tarrasi tiukasti kaulaan, parkui kuin viimeistä päivää, hieroi kädellä reittä ja sanoi surkealla äänellä "tui,tui". Taisi olla liian hyvässä muistissa edelliset rokotukset.

Otettiin sitten pituus ja paino sukkikset ja body päällä, kun ei se kuulemma enää ole niin tarkkaa tässä vaiheessa. Painoa on herralla 12 kg ja pituutta 86 cm. Kasvaa kuulemma juuri käyränsä mukaisesti. Lääkärikin tarkisti Aaronin, ja kaikki ok hänenkin mukaansa. Lääkäritädillekin piti vain parkua, kun siellä piti sitten vähän laskea niitä sukkiksia ja vaippoja.

Ja sitten se kamala osuus: rokotus. Eli palattiin vielä terveydenhoitajan huoneeseen, ja Aaron-parka sai piikin vasempaan reiteensä. Huuto lähti päälle välittömästi, kun pieni tajusi housuja laskettavan. Onneksi se oli nopeasti ohi, ja kun Aaron sai housut jalkaansa, otti hän jalat alleen ja suuntasi lelukoiran kanssa kohti ovea. Ovi tosin oli lukossa, joten sieltä nurkasta sitten neuvolantäti sai osakseen hyvin loukkaantuneita katseita. Jäimme Aaronin kanssa sitten vielä hetkeksi leikkimään keinuhevosilla sinne neuvolan odotushuoneeseen, että paha mieli vähän unohtuisi...

Yhtä kaikki, kaikki ok, sekä pikkuherralla että äidillänsä.

nennää tonne!

Aaron taisi tänään sanoa ensimmäisen lauseensa: nennää tonne. Eli mennään tuonne. Kiskoi äitiä sormesta ja yritti saada liikkeelle. Voihan toki olla vahinkokin, koska molemmat sanat ovat olleet yleisessä käytössä pikkuherran puheenparressa...

Tänään Aaronilla kävi kylässä samanikäinen leikkikaveri. Se on aika harvinaista, kun useimmiten ollaan tavattu mammojen kanssa isommassa ryhmässä, tai sitten kavereiden lapset ovat vuoden vanhempia tai yli puoli vuotta nuorempia. Aaron sai ensin pienen shokin, ja oli hyvin mustasukkainen leluistaan, ja molemmat lapset kiskoivat leluja toistensa käsistä. Parkua ja sylittelyä. Mutta kyllä se siitä. Lopussa lapset jo leikkivät nätisti samassa huoneessa :)

kuvia

Joo, tää kuva ei oo ihan tarkka, mutta kun Aaronilla oli niin mahdoton tohotus päällä. Ihan parasta on tunkea itsensä pieniin paikkoihin, kuten kaappiin.

"mikäs tää on?" Aaron auttoi meitä purkamaan tavaroita muuton jälkeen.

Rahka on hyvää!

Toisinaan tulee kovasti juttua

Äidin pieni ihme lukee eläinkirjaa

Ateneumin Picasso-näyttelystä tarttui mukaan "lumipallo". Ihan parasta :)

Pulkkakävelyllä

Pieni sinisilmä

Metsästysmuseon Talvikki-tapahtumassa

Aaron pääsi (tai joutui) koiran vetämiin kärryihin. Alussa alahuuli väpätti ja pientä kauhistutti, mutta pian Pikkuherra sopeutui tilanteeseen.

Aaron näyttää meille kettua...

... ja hirveä.

Isin kanssa istuttiin kivikautea esittelevässä kodassa

Vuoren valloitusta

"tää on mun penkka!"

Poseerausta paloauton luona

Kypärä kiinnosti kovin.

"Oujea - nyt päästiin asiaan!" Aaron viihtyi paloauton ratissa...

Ja loppuun kuva, joka ei liity mitenkään aiheeseen. Mutta oli niin hyvä kuva korvapuusteista (Tuukan ottama), ja oli kyllä hyviä puustejakin... :)

totuttelua uuteen sänkyyn

Aaron sai uuden sängyn pari, kolme viikkoa sitten. Sellaisen jatkettavan lastensängyn siis, jossa ei ole pinnoja. Ja sänky on lastenhuoneessa. Olemme nyt parin viikon ajan totutelleet siihen päiväunilla, ja viime yönä Aaron nukkui siinä ensimmäistä kertaa koko yön. Tai nukkui ja nukkui, pikemminkin juoksutti äitiä ja isiä siellä... Tasaisin väliajoin kuului tiukkasävyinen "äiti"-kutsuhuuto. Useimmiten onneksi riitti, että kävi siellä huoneessa, sanoi "shhhh, äiti on tässä, nukutaan", mutta pari kertaa Tuukka oli siellä pidempään. Koko yö siellä uudessa sängyssä kuitenkin nukuttiin, ja aamulla hieman ennen kahdeksaa pikkuherra heräsi.

Aaron ei vielä nukahda itsekseen, tai en ole edes yrittänyt, kun nukkumaanmenot ovat useimmiten yhtä pelleilyä. Aaron tarvitsee aika paljon aikaa nukahtamiseen, ja sinä aikana jätkä myllää sängyssä, vaatii pottaa ja vettä, laulaa, koputtaa seiniä, tutkii lakanoiden kuvia, heittää pupua ja mitä kaikkea. Tässä kevään aikana on kuitenkin vielä projektina, että saisimme herran nukahtamaan ihan yksinään.

Arki on jatkunut uudessa kodissa ennallaan. Pihallekin ollaan päästy. Aaron tykkää kovasti tehdä lumitöitä omalla kolalla ja lapiolla :) Saunassa ollaan käyty kerran viikossa, ja siitäkin pieni tykkää.

Pitäisiköhän tänne taas joskus laittaa kuvia? Aaronin tukka on ainakin kasvanut huisin paljon...