Kävimme silti Aaronin kanssa tänään lääkärissä tarkistuttamassa korvat, kun herra on parina yönä heräillyt aika tiheään tahtiin. Onneksi korvat kuitenkin olivat ok, eli kyse lienee sitten taas niistä hampaista... Lääkäri oli tällä kertaa Aaronin mielestä aivan kamala paikka, ja sitä piti itkeä vaikka kuinka paljon. Ei melkein edes auttanut se, että kiva setä antoi leikkiä iPhonellaan, ja yritti lepytellä vaikka kuinka ja paljon. On pienelle tainnut tulla terveydenhuoltoviranomaiskammo noista rokotuskerroista. Nuhaöihin on ihmeen hyvin auttanut sipuli :) Ollaan siis laitettu Aaronin sängyn viereen raakaa sipulia pilkottuna. Meillä se roikkuu vanhasta polvisukasta – oikea kunnon pirkkaniksi. (Sipulivinkistä kiitos Sallalle ja Tainalle).
Aaron on nyt nauttinut, kun on päässyt lumihankeen telmimään. Viime talvena tuo pieni ei oikein vielä hangesta ymmärtänyt, kun ei osannut kävelläkään, mutta nyt lunta on kiva heitellä ja tutkia. Odotellaan, josko se pukki toisi pulkan, niin pääsisi vielä mäkeenkin ;)
Ensi viikolla on tällä perheellä sitten edessä muutto uuteen kotiin. Aika jännää! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti