jouluaattona...

Ensimmäinen pikkuherran lumiukko =)

Rauhallista Joulua!

Toivotamme kaikille lukijoillemme oikein rauhallista joulua. Olkaa kiltisti, syökää hyvin, levätkää ja nauttikaa tuoksuista ja tunnelmasta. Tapaamme taas joulun jälkeen!

lyhyempi vauvauinti

Eilen jäi vauvauinti vähän lyhyeksi, kun Aaron pontevalla äänellä ilmoitti, että häntä väsyttää. Ensimmäinen leikki meni vielä ihan jees, Aaron jopa kokeili läiskytystä ha hymyili, mutta toisen leikin aikana muuttui jo ilme. Ei sitten sukellettu tai tehty mitään muutakaan, vaan lähdettiin suosiolla kotiin. Osui vähän huonoon saumaan eilen, kun pieni oli herännyt 8–9 välillä, eikä ennen uintia nukkunut (klo 10.45). Ja nykyään on ollut hereillä sen kaksi–kolme tuntia, ja sitten tunti tai enemmän tirsoja. Seuraavan kerran päästään uimaan vasta tammikuussa. Pitää yrittää silloin jotain strategiaa tuon aikataulun suhteen.

ympäri mennään

Tänään se tapahtui: ensimmäisen kerran vatsalta selälleen. Ja sillä väärällä tekniikalla mentiin, eli peppu edellä. Aiemmin on kierähtänyt melkein, pienellä avustuksella (mikäli esim. maton reuna viettää juuri oikeaan suuntaan), mutta tänään meni ihan yksin itsekseen. Ja varsin näppärästi vielä. Ensin melkein pomppasi kyljelleen, josta sitten pienen miettimishetken jälkeen kepeästi kierähti selälleen. Mutta tämä on tapahtunut nyt vasta kerran, eikä ole edes treenannut sen ekan kerran jälkeen. Mutta kertakin lasketaan ;) Ja eipä meillä hirveää kiirettä sen kierimisen kanssa ole...

Aaronin toiminnot

Aaron osaa tällä hetkellä mm.

• kääntyä selältä vatsalleen. Toisinpäin kääntyminen on treenauksessa, mutta tekniikka vielä hieman väärä. Pitäisi lähteä pää edellä kääntymään, mutta meidän herra vääntää peppu pystyssä. Aika pitkälle silläkin tekniikalla pääsee... :D
  
• kohottautua käsivarsien varaan mahalla ollessaan. Ja tekee sitä usein. Nukkumaanmennessä etenkin. Pieni siellä sängyssä kuikuilee kunnon jooga-asennossa, kun äiti tai isä yrittää heijata sänkyä.
• ottaa leluja(/esineitä) käteen ja tunkea ne suuhun
• nauraa hekotella. Seisomaan nousu on tosi hauskaa, samoin kutittelu
• päristää. Kieli pihalle ja ääntä :D

Osannee jo paljon muutakin, mutta nuo tulivat ensin mieleen. Mobilea hän yrittää kovasti saada päälle, pois päältä, tai vaihdettua biisiä, mikäli on hetken yksin sen alla. Onnistuu aika usein: pari kertaa olemme heränneet keskellä yötä, kun Bach on lähtenyt soimaan. 

Uusin leikki on nimeltään "nänninpaukutus". Sen Aaron keksi lauantaina. Leikki menee niin, että syötön yhteydessä, yleensä kun maha on jo täynnä, voi nännin lutistaa ikenien väliin. Sitten nänniä venytetään mahdollisimman pitkäksi ja päästetään irti. Äidiltä saattaa päästä siinä vaiheessa auts-ääni, mutta usein ei pokka pidä, ja hekottelen. Aaron on aika hassun näköinen, kun ensin kujeillen katsoo silmiin, sitten litistää sen nännin, venyttää sitä katsoen vähän kieroon nenänvartta pitkin kohti tissiä, alahuuli työntyy vähän ulos, ja kun päästää irti, niin naureskelee silmät sirrillä. Ja se pitää sitten tehdä tottakai uudestaan, jos äiti siihen reagoi... Onneksi ei ole vielä hampaita!

Nukkumiset ovat tällä viikolla menneet vaihtelevasti. Joskus ottaa kolmen tunnin päikkärit, toisinaan ei nuku millään. Iltaisin on useimmiten saatu pieni pehkuihin kahdeksan–yhdeksän välillä, mutta parina iltana on sieltä herännyt parin tunnin päästä. Mikäs sen mukavampaa, kun täysin pirteä vauva iltakymmeneltä. Eikä nuku sitten millään. Viime yön heräili tämän tästä. Onneksi on ne keinutassut (vyssan lull) sängyn alla, niin saa heijattua takaisin unten maille. Aina ei vaan sekään auta. Sellainen yökukkuja se on. Toisaalta nykyään Aaron on valvonut vähemmän: enää ei ole ollut viittä tuntia hereillä putkeen, vaan parin–kolmen tunnin jälkeen on jo väsyttänyt. 

Ehkä meilläkin joskus nukutaan kokonainen yö. Se ei taida tapahtua ennen kiinteisiin siirtymistä? Niitä ajattelin antaa vasta puolen vuoden tietämillä, kun maitoa kerran riittää. Ehtiihän sitä nukkua myöhemminkin. Ja ei siihen puolivuotiseen ole enää kuin vajaat kaksi kuukautta.

juhlia

Aaron juhlii jo kuin vanha tekijä. Viikonloppuna oli jo neljännet isot juhlat pienen miehen elämässä, kun oltiin serkun häissä. (Kiitos pippaloista:) Ja joulu on jo ensi viikolla.

Nyt tuo pieni heräsi parvekkeella. Jatketaan juttua paremmalla ajalla :)

4 kk vanha

Tänään käytiin neuvolassa, ja oli ihan lääkärikäynti. Pituutta herralla on nyt 68 cm ja painoa 7395 g. Pään ympärys 41,4 cm. Edellisestä käynnistä pituutta on tullut 3 cm ja painoa 615 g. Kasvu ja kehitys ikää vastaavasti, ja kaikki muukin ok. (Kuka saa lääkäreiden käsialasta selvää?). Alussa Aaron vain ihasteli lääkäriä, eikä millään malttanut keskittyä lusikkaan, mutta lopulta sitten havaitsi senkin. Ensin piti vain flirttailla kovasti, kujerrella ja hymyillä :D Ja sitten saatiin vielä ensimmäinen piikkirokote, pentavac. Siinä oli kaikki hinkuyskät, poliot, aivokalvontulehdukset ja muut samassa piikissä. Aaron ei liiemmin vaikuttanut edes huomaavan mokomaa piikkiä, mutta minua jännitti senkin edestä. Nyt tarkkaillaan, että nouseeko lämpöä vai ei. Neuvolan täti tosin sanoi, että se tulisi muutaman tunnin sisään siitä rokotteesta, ja on tässä jo seitsemän takana, eikä vielä ole lämpöä...

Päivällä kävi vielä Katri ja Ella kylässä, ja Aaron kovasti jaksoi edustaa. Maailman ihanin poika :)

Tässä pikaisesti päivän kuulumiset, palaillaan kun ehditään!

sukellus!

Hih, tänään sukellettiin vauvauinnissa. Tai no, tarkemmin ottaen Aaron sukelsi, minä pysyttelin pinnalla. Ja ihan hienosti meni :) Vähän Aaron päristeli ekan sukelluksen jälkeen, mikä on yleensä merkki siitä, että vähän harmittaa tai ärsyttää tai turhauttaa, mutta luulisin sen johtuvan enemmän siitä, että yskiskeli vähän sen jälkeen. Ehkä joskus saadaan tännekin sukelluskuva veden alta. Ei omalla kameralla, mutta siellä on ohjaajalla vettä kestävä kamera. Tällä kertaa ei vielä otettu, kun kolmannen sukelluksen koittaessa pikkuherra alkoi osoittaa väsymyksen merkkejä, ja jätettiin sitten sukeltamatta. Ehtiihän sitä.

Tässä kuitenkin todiste sukelluksesta. Sukellus on ihan alussa, eli tuo jalkakin meni pinnan alle. (Joo, kuva on vähän epätarkka, mutta tilanteessa oli vauhtia ja siellä on hämärää).

vauvauintia

Viime sunnuntaina päästiin vihdoin viimein vauvauintiin uudestaan. Kannutettiin pari kertaa ja muuten vain otettiin rennosti. Tiistaina käytiin korvaamassa niitä väliin jääneitä, mutta tällä kertaa Aaron oli hieman enemmän jännittynyt. Lienee vaikuttanut ainakin se, että ihan alussa siinä vieressä oli paljon isompi poika (taaperoiässä, kun käveli jo sujuvasti?), joka loiskutteli vettä ja hihkui hyvin innokkaasti. Aaron sitä hieman säikkyi, eikä ilme ollut kovin tyytyväinen. Onneksi pieni rauhoittui, kun sai sylitellä ja olla lähellä. Kannutettiin pari kertaa, mutta ei vielä sukellettu. Pitää katsoa siihen sopiva hetki ja mielentila. Tässä kuva tiistailta:

Imemislakko näyttäisi tällä erää oikeasti jääneen yksipäiväiseksi, ja toivottavasti ei tule toiste. Nukkuminen on ollut kuitenkin taas vaihteeksi vähän heikompaa, kun pienellä on ollut ilmavaivoja. Aaron on kyllä nukahtanut helpommin kuin aiemmin, mutta sitten yöllä väännetään. Voi johtua siitä, että olen parina päivänä syönyt parsakaalia... Paha äiti. Kokeillaan mennä ilman.

Ja loppuun vielä kuva Aaronista ja Jamista. Jamia olisi kovasti kiehtonut tehdä lähempää tuttavuutta, mutta aina se emäntä ehti nappaamaan kiinni :)